Tuntuu kuin se olisi ollut vasta, mutta siitä onkin jo kaksi vuotta kun itse pääsin ripille! Ja nyt mun ihanin pikkuveli oli samassa tilanteessa eikä sisko voi olla ylpeempi:)
Mentiin siis tänä sunnuntaina aamupäivästä Siilinjärven kirkolle, jossa oli riparilaisten konfirmaatio, päälle puolentoista tunnin jälkeen suunnattiin itsemme juhlapaikalle.
Paikalle kun saavuttiin niin nähtiin loputkin vieraat jotka eivät olleet kirkossa. Paikalle myös saapu niitä ihmisiä joita ei ole nähny pitkään aikaan, joten oli heidänki kanssa mukava oleskella samassa porukassa!
Musta vähän tuntuu siltä, että Henkkaa pitäis alkaa kutsua 'iso'veljeksi..meinaan toi pituuskasvu menee ihan vääritepäi isosiskolla ja pikkuveljellä :D Mutta minkäs minä sille mahdan että tämmöiseksi tapperoiseksi jään!
Mulla tosiaan mekkona toimi maxihame, jonka ulkonäköä ehostin sillä kuuluisalla teinien 'tissivyöllä' :D Lisäksi kultaiset korut ja mustat korkokengät! Sujuihan se kävelykin ihan hyvin kai, vaikka tämä mun pohje vieläkin rajoittaa sitä mun kävelemistä sen verran ettei se näytä normaalilta..
Ulkona käytiin myös sitten kuvailemassa yhdessä. Ensimmäisessä kuvassa koko perhe <3
Pahoittelen muuten joidenkin kuvien ylivaloisuutta, ei siinä 'kiireessä' jaksanut kokoajan asetuksia säädellä, vaikka samalla asetuksella tuli välillä hyvä kuva ja välillä hieman ylivalottunut.
Siinä mä nyt tietysti aloin säätään jotain kuvaajalle (äitille), että muistaa ottaa kuviin mukaan myös kengät, ja äiti samalla huutaa että '' no niinhän ne onkin!'', mutta ihan vain ajattelin varmistaa koska eihän siitä äidistä koskaan tiedä...:)
Mun rakkaimmat miehet <3
Tarjolla oli hyvää ruokaa (mm. lohta, nam!) ja vähän sen jälkeen kahvi ja kakku.
Pakko sanoa kyllä että itkua pidättelin kirkossa!! Ai että, heti kun huomasin riparilaiset kirkon suulla odottamassa, meinasi jo näkö lähteä kun kyynelvirta valtasi mun silmät:D Mutta tota hetkeä, että Henkka pääsee ripiltä, oon oottanut kauan ja nyt se tapahtui.
Ihana 'iso'pikkuveli Henrik Jan <3
